Kesätöissä Vantaalla: "Kasvien ja kukkien kanssa puuhailu on sydäntäni lähellä."

Artikkeli

Asiasanat

Työ ja elinkeinotYmpäristö ja luonto

Heidi Hämäläisen kesätyö on kaupunkiympäristön toimialan viherkunnossapidossa.

Kesätyöntekijä Heidi Hämäläinen

1. Missä olet kesätöissä?

– Olen Keski-Vantaan yksikössä puisto- ja puutarhatyöntekijänä viherkunnossapidossa. Kesäpestini on reilun kolmen kuukauden mittainen ja siinä ajassa tulevat tutuksi niin koneet ja laitteet kuin puistot ja pusikotkin. Viherkunnossapidossa meillä on hyvin monenlaista tehtävää: ihan perinteistä nurmikon leikkausta, roskien keräämistä ja muutenkin siisteydestä huolehtimista sekä tietenkin kitkemistä, rikkaruohot eivät muuten lopu koskaan! Kukkien kanssa pääsee myös touhuamaan, istuttamisen jälkeen niistä pidetään hyvää huolta koko kesän ajan.

2. Mikä sai sinut hakemaan paikkaa?

– Olin viime tammikuussa pitkästä aikaa siinä tilanteessa, että oli aika etsiä kesätöitä. Tutkin monipuolisesti erilaisia vaihtoehtoja ja muiden muassa päädyin laittamaan hakemuksen Vantaan kaupungille viherkunnossapitoon, vaikka kokemusta vastaavista töistä minulla ei ollut ennen ollenkaan. Yllätyin iloisesti, kun haastattelun jälkeen minulle tarjottiin töitä. Olin jo hakemuksia laittaessani toivonut, että saisin kokeilla siipiäni jossain täysin uudessa jutussa. Kasvien ja kukkien kanssa puuhailu on sydäntäni lähellä ja nyt saan siitä vielä palkkaa koko kesän!

3. Mitä erityisesti haluat kesän aikana oppia tai tehdä?

– Olen oppinut hurjasti uutta. Onneksi juuri uuden oppiminen motivoi itseäni kaikkein eniten. Olen vasta ensimmäistä kesää vantaalainen, joten jo pelkästään paikkojen tuntemaan oppiminen on ollut mielenkiintoista. Toiveenani onkin, että saisin jatkossakin tehdä mahdollisimman paljon: yrittää ja oppia, erehtyä ja saada onnistumisen kokemuksia.

Pikkuhiljaa minusta on alkanut tuntua, että saan tämän työn jujusta kiinni. Kun tuntee jo aluetta ja työtapoja, pystyy rentoutumaan ja tietää mitä suunnilleen on tulossa seuraavaksi. Myös työkavereita on oppinut tuntemaan, ja sitä kautta tiiminä toimiminen tuntuu päivä päivältä mukavammalta. Itse työtehtävät eivät ole vaikeita eikä tekeminen meiltä tule loppumaan. Itse pidän myös suurena etuna sitä, että saamme olla ulkona koko kesän ja tehdä fyysistä työtä. Työpäivän jälkeen on aina ihanan kaikkensa antanut olo.

Olen kuitenkin huomannut, että viherkunnossapidon työ on aika huomaamatonta työtä eikä ylimääräistä kiitosta kauheasti satele. Kun hommat ovat hoidossa, puistot siisteinä ja nurmikko leikattu, ei se tavan tallaajassa herätä tunnereaktioita. Päinvastoin siisteys on oletusarvo. Vasta, jos hommat eivät ole kunnossa, huomataan tekemämme työn tärkeys, eihän kukaan halua roskien seassa rämpiä.