Simonkallion päiväkodissa keskustellaan tunteista ja kuvitetaan arkea

Artikkeli

Asiasanat

VarhaiskasvatusLapsiperheetTyönhakijat

Simonkallion päiväkoti on mukana Duunitorin Koeaika-projektissa, jossa organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa tutkii vuoden ajan eri ammattikuntien työkulttuureja. Simonkallion päiväkodissa Jaakko on päässyt sukeltamaan lasten maailmaan muun muassa metsäleikkien merkeissä.

Lapsi maalaa.

Vantaan kaupunki on mukana Duunitorin Koeaika-projektissa, jossa organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa tekee tutkimusmatkan suomalaiseen työelämään. Jaakko tutkii työn muutosta ja merkityksellisyyttä erilaisissa organisaatioissa menemällä itse organisaatioihin työskentelemään kolmeksi viikoksi. Yksi Jaakon 12 tutkimuskohteesta on varhaiskasvatus ja kohdepäiväkoteina toimivat Simonkallio ja Jönsas.

Jaakon ensimmäisen viikon kokeilu alkoi Simonkalliossa 3.1. ja päiväkodin johtaja Essi Isoaho odotti Jaakon saapumista ilolla.

– Otimme innolla vastaan vuosi sitten ehdotuksen Jaakon kokeilusta täällä meidän päiväkodissamme. Tämä on mahtava tilaisuus näyttää arkeamme. Paljon olemme ehtineet jo Jaakon kanssa keskustelemaan opettajuudesta ja varhaiskasvatuksesta, sanoo Essi.

Jaakko sijoitettiin varhaiskasvatuksen opettajaksi 3–5-vuotiaiden Metsä-ryhmään ensimmäiseksi kokeiluviikoksi. Koeaika-kuukausi on lähtenyt liikkeelle oikein vauhdikkaasti ja positiivisissa merkeissä.

– On mielenkiintoista sukeltaa lasten maailmaan ja pyrkiä palaamaan itsekin omiin lapsuusmuistoihin ja miettiä, miten lapsi havainnoi maailmaa ympärillään: lumensyönti, lähipuiston eläimet, ohiajavat rekkakuskit, kielellä jäisen metallitangon nuoleminen – ne ovat kaikki yhä "pinnalla olevia trendejä lasten maailmassa", pohtii Jaakko.

Jaakosta on ollut mielenkiintoista nähdä ja havainnoida sitä työtä, jota ammattikasvattajat, varhaiskasvatuksen opettajat ja lastenhoitajat, tekevät.

– Se pedagoginen ymmärrys ja kyky ikätasoisesti tukea lasten kehitystä ja oppimista on upeaa katseltavaa: niin käytöstavat, tunnetaidot, vuorovaikutustaidot kuin ajattelun, kielen ja motoriikan kehittyminenkin on näiden tärkeiden tuettavien asioiden listalla, sanoo Jaakko.

Aikuinen on lapselle tunteiden peili

Simonkalliossa tunne- ja kaveritaidot ovat olleet viime vuosina kantava teema, kuten monessa muussakin päiväkodissa. Essi näkee, että tärkeimpänä sosiaalisten ja tunnetaitojen kehittymisessä on aikuisen toiminta: aikuinen toimii ryhmässä mallina ja sanoittaa tunteita.

– Puhuimme loppusyksyn kehittämispäivässä tunne- ja vuorovaikutuksesta – siitä, miten aikuinen viestii lapselle ja lapsi viestii aikuiselle. Aikuinen toimii lapselle peilinä, ja siksi on tärkeää, että aikuinenkin saa yhtä lailla näyttää tunteensa, toteaa Essi.

Simonkalliossa kasvattajat hyödyntävät paljon erilaista materiaalia kaveri- ja tunnetaitotoiminnassa. Essi kertoo, että Pienin askelin -materiaali ja Ympyräiset -materiaali ovat olleet suosittuja.

– Huomaa kyllä, kuinka tunne- ja kaveritaitojen opettelu on kehittynyt tässä viimeisen kymmenen vuoden aikana, materiaalia on tullut todella paljon lisää. Aikaisemmin teimme paljon itse materiaalia. Välillä on jopa vaikea valita, kun on niin paljon materiaalia tarjolla.

Lisäksi päiväkodissa toimivat kaveri- ja tunnekerhot. Kaverikerhossa tehdään tehtävänomaisia juttuja, esimerkiksi pulmapähkinöitä, jotka liittyvät jollain tavalla kaveritaitoihin.

– Luemme tarinan, jossa seikkailevat jotkut kaverukset, yleensä eläinhahmot, ja heidän tehtävänään on ratkaista joku ongelma. Tarinan luettuamme pohdimme ratkaisua yhdessä lasten kanssa, kertoo Essi.

Tunnekerhossa käydään erilaisia tunteita läpi ilmeillä. Aikuinen yrittää saada lapsia arvuuttelemaan omaa tunnetilaansa erilaisia ilmeitä näyttämällä ja yhdessä lasten kanssa pohditaan, millaisissa tilanteissa ihmiset tuntevat vihaa, surua, onnea ja iloa.

– Lapset osaavat tosi hienosti sanottaa jo tunteitaan. Pohdimme myös, millaisia asioita voimme tehdä toiselle, jotta hän tulee iloiseksi. Pohja omien tunteiden huomaamiseen rakennetaan jo siellä varhaislapsuudessa. Jos tunteet tukahdutetaan eikä niille anneta lupaa näkyä, niin se saattaa näkyä myöhemmällä iällä, huomauttaa Essi.

Tunne- ja kaveritaitoja harjoitellaan päiväkodissa myös paljon laulujen ja leikkien avulla, esimerkiksi yhteisissä sääntö- ja roolileikeissä. Essi kertoo, että koulun puolelta tulee paljon toiveita harjoitella ryhmässä toimimisen taitoja. Päiväkodin toiminnassa onkin huomioitu koulun esittämä toive, ja pienryhmätoiminnassa nämä taidot pääsevät hyvin harjaantumaan.

Kuvat auttavat tunteiden ilmaisussa ja kielitaidon kehittymisessä

Tunne- ja kaveritaitojen harjoitteluun liittyy myös vahvasti monikielisten lasten tukeminen, sillä vain vähän suomen kieltä osaavat eivät välttämättä löydä sanoja tunteidensa kuvailuun. Simonkalliossa päiväkodin lapsista noin 30 % äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ja se on otettu huomioon jokapäiväisessä toiminnassa.

– Meillä on todella paljon käytössä kuvia, sillä kuvat tukevat sanallista ilmaisua ja vieraskielisten lasten osallisuutta. Koko päiväkodin arki on kuvitettu. Välillä saatetaan käyttää Google Kääntäjääkin apuna, jos lapsi ei osaa lainkaan suomea, kertoo Essi.

Päiväkodissa opetellaan suomen kieltä myös Kielinupun laulujen avulla. Laulujen kuvitus auttaa lapsia muistamaan sanoja. Kuvien avulla lapset voivat myös esimerkiksi kertoa, mistä tykkäävät ja mistä eivät tykkää.

– Nyt osallistumme Kielikiito-hankkeeseen, jossa käsitellään kielen oppimista vuorovaikutteisten satujen avulla. Esimerkiksi, jos käsitteenä on hiipiä, lähdemme havainnollistamaan lapsille, miltä hiipiminen näyttää. Vuorovaikutteisten satujen idea on se, että lapset eivät vaan istu ja kuuntele, kun aikuinen lukee, vaan pääsevät itse osallistumaan tarinaan toiminnan kautta, selittää Essi.

Essi kertoo, että paljon hyödynnetään myös pelejä ja applikaatioita, esimerkiksi esiopetusikäisille tarkoitettua Ekapeliä, jossa lapset pääsevät harjoittelemaan äännevastaavuutta. Rutiininomainen toisto auttaa kielitaidon kehittymisessä.

– Pienillä lapsilla on mieletön kyky omaksua kieliä muita kuuntelemalla, lisää Essi.

Tietoa Koeaika-projektista

Koeaika-projekti kestää vuoden, ja sen aikana Jaakko Sahimaa työskentelee 12 eri organisaatiossa, 12 eri toimialalla. Hän tutkii, mikä tekee työstä mielekästä, motivoivaa ja merkityksellistä. Jaakko käsittelee aihetta reaaliaikaisesti sosiaalisessa mediassa, mikä antaa yleisölle mahdollisuuden kurkistaa organisaation arkeen pintaa syvemmältä ja käydä kiinnostavaa keskustelua aiheesta. Lopuksi Jaakko tekee työskentelystään videokoosteen, jossa käy läpi kokemuksiaan ja havaintojaan.

Lue lisää Koeaika-projektista: https://duunitori.fi/koeaika

Seuraa Jaakon arkea päiväkodeissamme Duunitorin Instagramissa: https://www.instagram.com/duunitori/

Jaamme Jaakon mietteitä myös Vantaan varhaiskasvatuksen omalla Facebook-tilillä, jonne julkaisemme aiheesta artikkeleita: https://www.facebook.com/Varhaiskasvatus-Vantaalla-107487588463261

Lue myös: Organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa tekee tutkimusmatkan päiväkodin arkeen

Avainsanat

PäiväkoditTöissä Vantaalla