Katsaus pääkaupunkiseudun maahanmuuttajien arkeen – myös joka viidennellä vantaalaisella on ulkomaalaistaustaa
Juuri julkaistussa Ulkomaalaistaustaiset pääkaupunkiseudulla: asuminen, työllisyys ja tulot -tutkimuksessa tarkastellaan pääkaupunkiseudun maahanmuuttajien kotoutumista muun muassa heidän työllistymisensä ja elinolojensa näkökulmista.
Ulkomaalaistaustaisten määrä ja osuus väestöstä on kasvanut pääkaupunkiseudulla nopeasti. On entistä tärkeämpää seurata maahanmuuttajien kotoutumista sekä sitä, miten heidän lapsensa löytävät paikkansa kotikaupungissaan.
Viime vuonna toteutettu tutkimus käsittelee pääkaupunkiseutua sekä kokonaisuutena että alueen kolmen suurimman kaupungin kautta. Tarkastelun pääasiallinen kohdevuosi on 2018.
21 % Vantaan työikäisistä on ulkomaalaistaustaisia
Ulkomaalaistaustaisten osuus pääkaupunkiseudun työikäisestä, 20–64-vuotiaasta väestöstä on kasvanut. Vuonna 2018 Vantaan työikäisestä väestöstä 21 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia, mikä on hieman enemmän kuin Helsingissä tai Espoossa.
Tutkimuksen mukaan työllisyysaste oli maahanmuuttajilla selvästi alempi ja työttömyysaste korkeampi kuin kantaväestöön kuuluvilla etenkin silloin, kun maahanmuuttajat ovat tulleet maista, joista on tullut paljon pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. Heikko työllisyystilanne heijastuu veronalaisiin tuloihin, jotka ovat maahanmuuttajilla keskimäärin alemmat kuin Vantaan, Espoon ja Helsingin suomalaistaustaisilla.
Vantaan, Helsingin ja Espoon välillä on jonkin verran eroja sen suhteen, mistä päin maailmaa kunkin kaupungin maahanmuuttajat ovat lähtöisin. Vantaalla on suhteellisesti enemmän EU:sta ja muualta Euroopasta saapuneita maahanmuuttajia kuin Espoossa ja Helsingissä. Tätä eroa selittää virolais-, venäläis- ja neuvostoliittolaistaustaisten asukkaiden määrä: Vantaalla näihin ryhmiin kuuluvat henkilöt muodostivat lähes 45 prosenttia kaikista maahanmuuttajista.
Kotoutuminen lisääntyy Suomen-vuosien myötä
Pääkaupunkiseudun maahanmuuttajat asuvat kantaväestöä enemmän vuokralla. Ahtaasti asuminen on yleistä etenkin lapsiperheissä. Maahanmuuton toisessa sukupolvessa naiset näyttävät pääsevän elämässä keskimäärin paremmin eteenpäin kuin miehet. Nuoret naiset ovat suorittaneet tutkintoja useammin kuin miehet ja naisten työllisyysaste oli korkeampi.
Ulkomaalaistaustaisten kotoutuminen edistyy maassaoloajan myötä: työllisyys paranee, tulotaso nousee ja mahdollisuudet siirtyä omistusasumiseen kasvavat.
Tuoreen tutkimusraportin painopiste on maahanmuuttajien elinolojen ja elämäntilanteiden selvittämisessä, mutta raportissa tarkastellaan myös Suomessa syntyneen ns. toisen sukupolven koulutusta, sijoittumista työmarkkinoille ja tuloja.
Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitietoyksikön julkaiseman tutkimuksen on tehnyt erikoistutkija Pasi Saukkonen. Raportti perustuu pääsääntöisesti Tilastokeskukselta tilattuun aineistoon. Tutkimuksen ovat rahoittaneet Vantaan, Helsingin ja Espoon kaupungit sekä Uudenmaan liitto.