Yritykset saivat tukea kansainvälisiin rekrytointeihin yritysvalmennuksessa

Rahoitusta ulkomaisiin rekrytointeihin ja rekrytoinnin sisäistä tehostamista

Webinaaripuhuja Kari I. Mattilan toivotettua alkuun osallistujat tervetulleeksi webinaariin, alkoi tapahtuma Business Finlandin service manager Minh Lamin puheenvuorolla. Kansallisen Talent Boost -ohjelman parissa työskentelevä Minh kertoi erityisesti yrityksille tarjolla olevasta Talent Explorer -rahoituksesta, jonka avulla yritykset voivat saada rahallista tukea ulkomailta rekrytoidun työntekijän palkkakuluissa, eikä tukea tarvitse maksaa takaisin. Rahoituksen avulla yritys voi palkata asiantuntijan edistämään kansainvälistymistä mitä erilaisempiin projekteihin. Rahoitusta voidaan soveltaa esimerkiksi kansainvälistymissuunnitelman tuottamiseen, liiketoimintamahdollisuuksien selvittämiseen, jo olemassaolevien tuotteiden markkinakartoituksiin uusilla markkinoilla tai esimerkiksi markkina-analyysin suorittamiseen.

Business Finlandin puheenvuoron jälkeen webinaarissa siirryttiin itse tilaisuuden pääaiheeseen, eli antamaan tietoa yrityksen rekrytointiprosessin tehostamisesta. Webinaaripuhuja Kari I. Mattila painottikin heti alkuun, että rekrytointi on proaktiivinen prosessi, jossa on otettava monimuotoisesti huomioon useita eri osa-alueita. Jotta yritys olisi työnhakijoille houkutteleva, on yrityksen huolehdittava brändistään monipuolisesti. Markkinointi ja viestintä yrityksestä edistävät monella tapaa työnhakijoiden käsitystä yrityksestä. Sosiaalinen media on lisäksi hyödyllinen keino osaajien löytämiseen, erityisesti kansainväliset osaajat löytyvät monesti erilaisista Facebook-ryhmistä. Näitä ovat mm. Immigrants in Finland, Immigrant and Finns who love Finland ja monet muut virtuaaliset yhteisöt.

Kilpailu osaajista kovenee

Mattila painotti kilpailun olevan kovaa työmarkkinoilla parhaimmista tekijöistä. Useat yritykset verkostoituvat aktiivisesti tutkintoaan korkeakouluissa suorittavien osaajien kanssa vielä heidän opiskeluaikana, ja luovat yhteyksiä lupaavien osaajien palkkaamiseksi yrityksen palvelukseen. Korkeakouluyhteistyön luominen oppilaitosten kanssa on Mattilan mukaan tärkeää jo opiskelevien osaajien tavoittamiseksi. Yhteistyö voi olla esimerkiksi yritysvierailujen tai harjoittelupaikkojen tarjoamista sekä muiden yhteistyökeinojen järjestämistä yhdessä oppilaitosten kanssa.

”Rekrytointi nähdään usein yrityksissä aikajänteenä, joka alkaa työpaikkailmoituksen julkaisusta ja päättyy työsopimuksen allekirjoitukseen. Näin se ei kuitenkaan ole.”

Webinaarin toisella puoliskolla Mattila avasi enemmän rekrytointiprosessia kokonaisuutena. Mattila painotti, että rekrytointi on enemmän kuin pelkkä hakuilmoituksen julkaisu sekä sen avulla mahdollisesti löydetyn osaajan kanssa työsopimuksen allekirjoittaminen. Rekrytointi alkaa kuitenkin oikeasti yrityksen missiosta ja päättyy vasta tilanteeseen, jossa työntekijä lähtee yrityksestä. Jokainen lähtijä on yritykselle mahdollisuus kehittää toimintaansa, ja siksi yrityksen olisi syytä kerätä lähtöhaastattelun keinoin palautetta lähtijältä. Mahdollisista virheistä voidaan oppia tulevaisuudessa ja yrityksen toimintaa kehittää. Jokainen yrityksestä lähtevä työntekijä on myös mukana yrityksen työnantajakuvan rakentamisessa lähtönsä jälkeen, ja siten lähteviin työntekijöihin kuuluu kiinnittää huomiota.

Työntekijän rekrytointi ulkomailta

Webinaarissa kuultiin lisäksi International House Helsingin kansainvälisten rekrytointien työnantajaneuvonnasta vastaavaa lakimies Anette Laihoa. International House Helsinki tarjoaa pääkaupunkiseudun yrityksille laajasti tukipalveluita kansainvälisten työntekijöiden asettautumisen tukemisessa. Puheenvuoro sisälsi yrityksille hyödyllistä tietoa ulkomailta rekrytoinnista ja prosessissa huomioon otettavista tärkeistä seikoista. Rekrytoinnit ulkomailta tulevat etenkin silloin kysymykseen, kun työnantajalla on tarvetta kansainvälisen tason osaamiselle tai rekrytoinnit kotimaan työmarkkinoilta tuottavat haasteita. Alkuun Laiho toi esille työnteko-oikeuksiin liittyvistä seikoista, kuten siitä, että EU-/ETA-maiden ja Sveitsin kansalaiset saavat työskennellä Suomessa vapaasti 3 kuukautta, jonka jälkeen oleskeluoikeus tulee rekisteröidä.

Lisäksi puheenvuoron aikana kuultiin tietoa työnantajan roolista, mikäli rekrytoitava kansainvälinen osaaja hakee oleskelulupaa maahan. Työntekijä hakee oleskelulupaa itse, mutta työnantajan on hyvä osata neuvoa työntekijää etenemään prosessissa. Työnantaja voi lisäksi täydentää työntekijän hakemuksen tietoja Enter Finland -verkkopalvelussa, muun muassa työhön ja yritykseen liittyvien tietojen osalta.

Työnantajalla on lisäksi erilaisia velvollisuuksia ulkomaista työvoimaa palkatessa. Työnantajan täytyy varmistua työntekijän työnteko-oikeudesta ja tehdä ilmoitus TE-toimistoon palkkaamastaan ulkomaisesta työntekijästä, mikäli työntekijä ei ole EU/ETA-maan tai Sveitsin kansalainen tai tämän perheenjäsen. Lisäksi työnantajan vastuulla on ilmoittaaa työpaikan luottamusmiehelle, -valtuutetulle sekä työsuojeluvaltuutetulle ulkomaalaisen nimi ja sovellettava työehtosopimus. Lisäksi työnantajan on säilytettävä tiedot ulkomaalaisesta työntekijästä ja hänen työnteko-oikeutensa perusteista vielä työsuhteen päättymisen jälkeenkin neljän vuoden ajan.

Ensi vuonna tarjolla lisää tukea ulkomaisiin rekrytointeihin

Talent Vantaan Bridging Talent for Future -sarja jatkuu heti vuoden 2022 alkupuoliskolla. Tiedossa on kansainvälisen osaajan integrointia osaksia työyhteisöä ja yrityksen henkilöstön kehittämistä käsittelevät webinaarit. Lisäksi alkuvuodesta järjestetään IHH:n työnantajaneuvontaa ulkomaisten rekrytointien tueksi halukkaille yrityksille.

Tutustu tapahtumiin ja ilmoittaudu mukaan:

26.1.2022: Työnantajaneuvontaa ulkomaisiin rekrytointeihin 

2.2.2022 klo 9-11: Talent Vantaa: Kansainvälisen osaajan integrointi työyhteisöön -webinaari

23.3.2022 klo 9-11: Talent Vantaa: Yrityksen henkilöstön osaamisen kehittäminen -webinaari

Kasvua Vantaalle kansainvälisistä osaajista – Talent Vantaa -projektilla edistetään kansallisen Talent Boost -ohjelman tavoitteita. Projektin toteuttavat Vantaan kaupunki ja Laurea-ammattikorkeakoulu. Toiminta saa rahoitusta Työ- ja elinkeinoministeriöltä.

Talent Vantaa