Kartat

Kartoitusilmakuvauksista tehdään tarvittaessa ortoilmakuvia kaupungin sisäiseen paikkatietojärjestelmään. Ortokuvien maastoresoluutio on 5–10 cm, mutta ne eivät kata koko kaupungin aluetta.

Koko kaupungin alueen ortokuvat tuotetaan kahden vuoden välein. Näissä kuvissa maastoresoluutio on 25 cm.

Koko Vantaan alueen kattavat ortokuvasarjat ovat vuosilta 1954, 1976, 1986, 1998, 2001, 2004, 2007, 2009, 2011, 2013, 2015, 2017, 2019 ja 2021.

Vuosilta 2019 ja 2021 on olemassa lisäksi vääräväriortokuvat.

Ortoilmakuvat ovat nähtävillä Vantaan karttapalvelussa (linkki on otsikon Maksuttomat kartat ja aineistot alla). Kuvien tekijänoikeus on Vantaan kaupungilla.

Koko kaupungin kattava viistoilmakuvasarja tuotetaan suunnittelijoiden tarpeisiin 3–5 vuoden välein.

Vantaan tuorein viistoilmakuvasarja käsittää 1500 kuvaa. Kuvat ovat aiempiin vuosiin verrattuna korkeatasoisempia.

Kuvat on otettu pienkoneesta pohjoisen suuntaan. Viistoilmakuvauksen kamera on kallistettuna noin 45 astetta. Kuvausjonot ovat itä-länsi-suuntaisia ja niiden jonoväli on 500 metriä. Kuvanottopaikkojen väli on 500 metriä. Kuva-alat peittävät toisiaan siten, että jokainen paikka erottuu ainakin kahdella kuvalla.

Vuonna 2016 ja 2019 tehtiin koko kaupungin monikamerailmakuvaus viiden kameran viistokamerajärjestelmällä. Kuvausjonot olivat itä-länsi-suuntaisia. Kuvauksessa oli taakse suunnattu lentosuunnan vastainen kamera, lentosuunnassa oikealle suunnattu kamera, lentosuunnassa vasemmalle suunnattu kamera, eteen eli lennon suuntaan suunnattu kamera ja pystykamera, jolla saatiin nadiirikuva suoraan alas.

Kaikkia viistoilmakuvia voi katsella Vantaan karttapalvelussa (linkki on otsikon Maksuttomat kartat ja aineistot alla). Viistokuvasarjoja on vuosilta 1996, 2001, 2004, 2007, 2011, 2014, 2016 ja 2019.

Johtokartalla on kaikkien yleisillä alueilla, eli kaduilla, toreilla ja puistoissa, olevien maanalaisten johtojen sijaintitiedot. Johtokartalta kuitenkin puuttuu suurin osa yksityisten kiinteistöjen maanalaisista johdoista.

Vantaan kaupunki on pyrkinyt sopimaan johtoja rakentavien yritysten kanssa maan alle kaivettujen johtoverkkojen sijaintitietojen viennistä johtokartalle. Uudet maanalaiset johdot tulee kartoittaa välittömästi niiden rakentamisen yhteydessä.

Johtokartta ei sisällä Helsinki-Vantaan lentoasema-alueen (15 km²) eikä Väyläviraston raideliikennealueiden johtotietoja. Tiedot ovat puutteellisia myös Uudenmaan ELY-keskuksen hallinnoimilta yleisten teiden tie- ja liitännäisalueilta. Näillä alueilla työskentely on aina luvanvaraista.

Johtokartalla kuvattuja kohteita ovat muun muassa sähkö- ja tietoliikennekaapelit rakenteineen, vesijohdot sulkuventtiileineen, viemäriputket kaivoineen, kaukolämpöputket, imujäteputket ja kaasuputket.

Kartan ylläpidossa pyritään varmistamaan, että jokainen johtokartan viiteteksti, kuten johtotyyppi, kappalemäärä, materiaali, halkaisija, rakennusvuosi tai korkeuslukema, on luettavissa 1:500-mittakaavaisesta tulosteesta.

Koko kaupungin kattavaa johtokarttaa ylläpidetään 1:500-tarkkuudella. Johtokartan sijaintitarkkuus 1:500-alueella on 20 cm.

Uuden maanalaisen johdon sijaintitieto on yleensä käytettävissä kahden viikon kuluessa johdon rakentamisesta.

Laserkeilauksen tuloksena syntyy miljoonia havaintoja ympäristöstä eli niin sanottu pistepilvi. Nämä pisteet on eritelty automaattisin menetelmin luokkiin, joita ovat muun muassa maanpinta, matala ja korkea kasvillisuus sekä rakennukset.

Laserkeilausdataa myydään ensisijaisesti maanpintaluokan pisteinä. Myytävä tuote ei ole visuaalisesti havainnoitava kartta, vaan koordinaattilistaus.

Luokiteltu maanpinta sisältää noin 8 pistettä/m².

Luovutettava aineisto on ETRS-GK25- ja N2000-järjestelmissä, ja tiedostoformaatti on *.laz.

Vaativaan käyttöön voi tilata myös kaikki alkuperäiset pisteet. Tällöin tiedostoformaattina on *.las.