Ilmastotyö Vantaalla

Asiasanat

Ympäristö ja luonto

Vantaa on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuonna 2030. Muutos ei tapahdu itsestään, vaan vaatii päättäväisiä toimia kaikilta – niin kaupungilta, yrityksiltä kuin asukkailtakin.

Kuusi, mänty ja taivasta.

Käytännössä hiilineutraaliustavoite tarkoittaa ilmastoa lämmittävien päästöjen vähentämistä 80 prosentilla vuoden 1990 tasosta, sillä kaikkia ihmisen toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä on hyvin vaikeaa poistaa. Loput 20 prosenttia kompensoidaan esimerkiksi rahoittamalla vähähiilisyyteen tähtääviä hankkeita. 

Vantaan tärkeimmät toimenpiteet hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ovat 

  • rakentamisen energiatehokkuuden parantaminen 

  • kaupunkirakenteen eheyttäminen ja kehittäminen 

  • joukkoliikenteen parantaminen 

  • kestävien hankintojen tekeminen 

  • tilojen ja laitteiden käytön energiatehokkuuden huomioiminen. 

Vantaan pitkän aikavälin ympäristötavoitteita määrittää koko kaupungin yhteinen resurssiviisauden tiekartta. Resurssiviisauden keskiössä ovat kiertotalous, uusiutuva energia sekä ympäristövastuullisesti toimivat asukkaat ja yritykset.  

Resurssiviisauden tiekartalla edetään neljällä kaistalla, joita ovat energiankulutus ja -tuotanto, yhdyskuntarakenne ja liikkuminen, kulutus ja materiaalit sekä vastuullinen vantaalainen.  

Tavoitetilana vuonna 2030 on hiilineutraali Vantaa, jossa kaupungin suunnittelu ja toteutus on resurssiviisasta, luonto monimuotoista, luonnonvaroja käytetään kestävästi ja jossa asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen toimintatavat ovat vastuullisia. Samalla luodaan edellytyksiä kestävälle hyvinvoinnille. 

 

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Pääkaupunkiseudulla on yhteiset linjaukset ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Lisäksi Vantaalla esimerkiksi kaupungin hulevesiohjelma tarjoaa käytännön sopeutumiskeinoja ilmastonmuutokseen. 

Tulvariskien pienentämisen lisäksi hulevesien luonnonmukainen hallinta säilyttää veden kiertokulun rakennetuilla alueilla mahdollisimman luontaisen kaltaisena. 

Liikenteen kehittäminen

Vantaalla panostetaan erityisesti jalankulun ja pyöräilyn kehittämiseen sekä toimivaan joukkoliikenteeseen. Eheä ja tiivis kaupunkirakenne sekä parantaa joukkoliikenteen asemaa että säästää yhtenäisiä viheralueita, jotka ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden säilymiselle. 

Kävely- ja pyöräteiden laatua parannetaan muun muassa keskustojen kehittämisen yhteydessä. Pyöräliikenteen mahdollisuuksia parannetaan niin sanotuilla pyöräilyn laatukäytävillä, jotka ovat yhtäjaksoisia laadukkaita pyöräreittejä.  

Raideliikenteen rooli on merkittävä hiilineutraalissa kaupungissa. Kilometrin säteellä Kehäradan asemista arvioidaan asuvan tulevaisuudessa noin 200 000 asukasta ja sijaitsevan jopa 200 000 työpaikkaa. 

Kiinteistöjen energiankulutus

Rakennusten lämmitys aiheuttaa yli kolmanneksen pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöistä. Vantaa on sitoutunut Kuntien energiatehokkuussopimukseen (KETS). Sopimuksella pyritään koko Vantaan energiatehokkuuden parantamiseen ja energiankäytön vähentämiseen, ja siihen sisältyy myös uusiutuvan energian käytön lisäämiseen liittyviä toimenpiteitä. Uudisrakentamisessa lähtökohtana ovat matalaenergiaratkaisut. 

Myös kotitalouksien kasvihuonekaasupäästöistä merkittävä osa syntyy rakennusten lämmittämisestä ja sähkönkulutuksesta. Vähentämällä energiankulutusta ja ostamalla ympäristömerkittyä energiaa omaa asumisen päästökuormaansa voi vähentää huomattavasti. 

Kulutus ja materiaalit

Vantaan kaupunki on yksi nopeimmin kasvavista kaupungeista Suomessa. Vilkkaan rakentamisen vuoksi purku- ja kierrätysmateriaalien sekä maamassojen uusiokäytön kehittämisessä on runsaasti mahdollisuuksia. Kaupunki kehittää kiertotalouden toimintamallia yhdessä yrittäjien ja HSY:n kanssa. 

Ympäristövastuullinen arki

Arjen suuret linjat eli se, miten asumme, liikumme paikasta toiseen ja mitä syömme, vaikuttavat siihen, millaisen jalanjäljen saamme aikaan. Kotitalouksien kasvihuonekaasupäästöistä merkittävimmät syntyvät asumisen ja sähkönkulutuksen lisäksi liikkumisesta, ruokavalinnoista ja tavaroiden ja palveluiden kuluttamisesta.

Omaa päästökuormaansa voi vähentää merkittävästi muun muassa liikkumalla viisaasti ja tekemällä kestäviä kulutusvalintoja. Kestävä kuluttaminen on tärkeää myös jätteen määrän vähentämiseksi, sillä suurin osa jätteistä syntyy jo ennen kuin tuote on kuluttajalla.

Kotitalousjätteiden lajitteleminen on tärkeää, jotta materiaalit saadaan hyödynnettyä uudelleen. Vantaalaisia jäteasioissa neuvoo ensisijaisesti HSY.

Ympäristötietoisuuden lisääminen

Vantaa on mukana HSY:n Ilmastoinfossa, joka auttaa ja kannustaa pääkaupunkiseudun asukkaita tekemään ilmaston kannalta hyviä valintoja.  

Vantaan kaupunki kannustaa myös työntekijöitänsä ympäristövastuullisuuteen. Ekotuki on toimintamalli ympäristöasioiden huomioimiseksi Vantaan kaupungin työpaikoilla. Koulutetut ekotukihenkilöt edistävät kestäviä toimintatapoja ja lisäävät ympäristötietoisuutta omissa työyhteisöissään.  

Ympäristötietoisuuden lisäämisellä ja ympäristövastuullisuuden edistämisellä on tärkeä rooli myös vantaalaisissa kouluissa ja päiväkodeissa. 

Avainsanat

YmpäristöLuonnon monimuotoisuus